Siirry pääsisältöön

Mäyräkoiran pentuja laitettu itämään

 Sansa ja Martti tapasivat tositarkoituksella viikonloppuna. Treffien seurauksia toivotaan syntyväksi kesäkuun 2021 puolenvälin tietämissä. 


Pentueen suvut näet tämän linkin takaa:

Pentueen sukutaulu

Molemmat vanhemmat ovat metsästyskäytössä. Martti toimii ajotehtävissä ja Sansa puolestaan on erikoistunut pienpetoihin ja toimii luolilla. Molemmat ovat erinomaisia jäljestäjiä ja toimivat myös käytännön tehtävissä haavakoiden jäljestäjinä. Valitettavasti Sansa ei ole innostunut sorkista ajomielessä. Siksi etsin sille uroksen, jonka suvusta löytyy sekä luolilla toimivia koiria ylläpitääkseni kiinnostusta pienpetoihin, mutta halusin myös ajoviettiä, sillä tavoitteenani on kasvattaa monipuolisesti sekä maan alla että pinnan päällä toimivia mäyräkoiria. Katsotaan, mitä tästä yhdistelmästä syntyy. Paitsi, että molemmat koirat ovat riistaviettisiä, ne ovat myös erittäin hyvärakenteisia, kauniisti liikkuvia, ketteriä mäyräkoiria. Terveydessä ei kummallakaan moitteen sijaa ja luonteet ovat puhdasta kultaa. Tietenkin mäyräkoiratvistillä höystettynä. :D

Sansa on väriltään riista ja Martti kauniin tumman punainen riista, eli toiveissa myös "punariistaa".


Kirjoittelen ja lisään kuvia myöhemmin. Tässä hieman ensimakua alulle laitetusta pentueesta.

Jos kiinnostuit, kysy lisää: mustajossu  (ät) gmail.com tai puh. 0451213443

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Weimarinpennusta metsästyskoiraksi

Pyydettiin taannoin kirjoittamaan rotuyhdistyksen verkkolehteen jotain otsikkoon sopivaa, ilmeisestikin siksi, että metsästäväksi weimaristiksi tiedetään ja kokeissakin on muutaman weimarin kanssa tullut pyörähdettyä ja joskus ihan hyvillä tuloksillakin. Tykkään touhuta koirien kanssa ja varsinkin pentuaika on ihan mahtavaa aikaa. Kaikki tekeminen tähtää siihen, että koira on arjessa mukava kaveri ja jos se sellaiseksi osoittautuu, niin sillä on edellytykset olla mukava kaveri myös metsästystilanteessa. Kuva: Piia Ketvell Omaan kaiketi ihan kohtuulliset tiedot koiran kouluttamisesta, mutta en ole mitenkään erityisen perehtynyt erilaisiin koulutusteorioihin enkä orjallisesti liputa minkään menetelmän nimiin. Pyrin etenemään positiivisen vahvistamisen kautta, mutta tarvittaessa oikaisen mutkia ja yksinkertaisesti näytän koiralle, kuinka sen tulee toimia, sen sijaan, että jaksaisin lähteä ihan kaikkea opettamaan takaperin ketjuttamalla. Uskon edelleen johtajuuteen, vaikka sellainen usko

Lumitiikereitä pentulaatikossa!?

Platinan vaaleat kaunokaiset ovat vallanneet pentulaatikon ja onnesta normaaliakin sekaisempi kasvattaja täyttää sosiaalisen median kanavat pentujen kuvilla. Olet ehkä ihmetellyt vastasyntyneiden weimarin pentujen raitoja. Raidat tekevät näistä muutoinkin kuvan kauniista pennuista vielä erityisempiä. Mutta mitä ihmettä, eihän aikuisella weimarilla ole raitoja...?! Kyse ei oikeastaan ole raidoista, vaan rypyistä. Rypyt yhdessä weimarin ainutlaatuinen värityksen ja karvan kanssa tekee vaikutelman, että pennut olisivat syntyneet tiikeriraitaisina. Sama ilmiö on kuulemma havaittavissa myös napolinmastiffeilla, labradorinnoutajilla ja tanskandogeilla. Voisin kuvitella, että karvan värillä on ratkaiseva merkitys, miten raidat erottuvat. Itse olen tullut siihen tulokseen, että nahka on syntyessä aavistuksen löysä ja kroppa ehkä hieman kuiva, joten kun pentu saa ravintoa ja tervettä pyöreyttä kroppaansa, sen raidat siliävät pois. Toisaalta luin m

Ukkospentueen komea isä Ukko

Gildan 29.7.2022 syntyneen pentueen isäksi valikoitui ranskantuonti kutsumanimeltään Ukko, FI MVA HeJW-18 JV-18 Newton Des Fantomes Gris De La Selune, jonka kasvua ja kehitystä olen mielenkiinnolla seurannut pennusta lähtien.  Ukon olen nähnyt pariin otteeseen myös kokeissa ja olin erityisen tyytyväinen sen liikkumiseen, sen haku on laajaa ja liike kevyttä. Ulkomuodoltaan Ukko on upea ja sopii tyypiltään hyvin Gildalle, se on sopivan kokoinen eikä järin raskas. Luonteeltaan se on sävyisä, vaikka siitäkin kyllä weimarimainen macho löytyy. Näin Ukon omistajan kertoo koirastaan: Ukko on hyvänkokoinen (68 cm, 37 kg) ja urheilullinen weimarinseisojauros, jolla on selvä sukupuolileima, hyvät linjaukset ja hyvä pään muoto. Ukon purenta on virheetön ja turkki on tiheä sekä hyvälaatuinen. Ukko on palkittu ulkomuodostaan näyttelyissä ja saavuttanut Suomen muotovalion tittelin. Ukko on monipuolinen ja nopeasti oppiva seisoja, jota on käytetty metsästyksen lisäksi muun muassa valjakkohiihdossa ja