Siirry pääsisältöön

Urho debytoi hienosti näyttelykehässä

Numeropentueesta kotiin jäänyt Urho (virallisesti GottaGo Of The Seventh Son) on ehtinyt jo 6,5 kuukauden ikään, eli hyvään ikään näyttelyharrastuksen aloittamista ajatellen. Harrastusinnokkuus on pitkälti viimeaikoina keskittynyt käyttöpuolen alkeiden opiskeluun, joten hieman jännitti, miten maaseudun rauhassa kasvanut vilkas nuorimies mahtaa osata esiintyä näytelmäkehässä. Viime hetken paniikista huolimatta näyttelytreenit jäi pakkasten takia melko vähiin, mitä nyt sisällä vähän harjoiteltiin seisomista. Pientä esipuberteettia ja mörkökauttakin vähän on puskenut päälle, joten olin valmistautunut ihan kaikkeen mahdolliseen nuoren koiran hölmöilyyn.

Näyttelyyn lähdettiin Elmo-setterin ja omistajansa Mariannen kanssa. Elmo on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut kehäkettu, joten rennon setterinuorukaisen seura oli mitä parhainta ensikertalaiselle Urholle. Yhdessä siis suuntasimme kirpeänä pakkasaamuna Tampereelta Lahden suuntaan Lahden Käyttökoirien järjestämään pentunäyttelyyn. 

Urhon päivä sujui alusta lähtien varsin mallikelpoisesti. Yhtään ei poika aristellut ihmis- ja koirapaljoutta eikä vilskettä ja hälinää vaan rohkean uteliaasti tuo veti koko pitkän päivän läpi ja osasi myös rentoutua väliajoilla häkkiinsä. Saavuimme näyttelyalueelle hyvissä ajoin ja ehdimme käydä hieman testaamassa kehässä juoksemista ennen omaa vuoroamme. Niin se vaan Urkki pisteli tassua toisen eteen kuin olisi aina kehässä juossut. Mahtava vekara. <3

Joko syödään eväät...?

Varsinainen kehässä esiintyminenkin meni samoin varmoin ottein. Urho seisoi koko arvostelun sanelun ajan nätisti, ainoastaan hieman ihmetteli tuomaria, joka välillä tuli käpälöimään, katsoi hampaat ja hiplasi jopa kasseja..., mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Ja kun vielä liikkeetkin esitettiin mallikkaasti, niin tuomarina toiminut Jaana Hartus, oikein miellyttävä uusi tuomarituttavuus, selvästi tykkäsi, sillä kehäsihteeri vuoromme päätyttyä ojenteli nauhoja ja ruusukkeita ja kehotti hakemaan lisää palkintoja toimistolta. Se tarkoitti sitten ryhmäkehien odottelua, eli pitkä päivä edessä.
Poseerausta roppi-pokaalin ja ruusukkeen kera

Ryhmäkehässä esitettiin vain neljä 7-ryhmän koiraa, joten lähtökohtaisesti oli jo varmaa, että jonkunlainen sijoitus olisi ainakin luvassa. Isossa kehässä ei Urhon mielestä ollut mitään sen ihmeelisempää kuin siinä aiemmassakaan kehäkäynnissä. Tai no... olihan se nyt moninverroin hienompaa päästellä kunnon vauhdilla ja lennokkuudella _isossa_ kehässä, kuin siinä postimerkin kokoisessa rotukehässä. Ja niin siinä kävi, että Urho valittiin ryhmänsä kauneimmaksi ja sai kunnian edustaa seisojaryhmää näyttelyn kauneimman valinnassa, eli BIS-kehässä. Taas tuli pokaaleita ja iso ruusuke.
Wohouu! Mitä häh, miten tässä näin kävi... mekö voitettiin...?

BIS-kehän arvosteli vinttikoirien erikoismies Unto Timonen. Sijoitusta en häneltä uskaltanut edes odottaa, tuskin hänellä edes on seisojista kovin kummoista kokemusta. Urhokin alkoi jo esittää pientä kyllääntymistä kehässä seisoskeluun, joten kehästä poistuttiin tällä kertaa ilman pokaaleita, mutta yhtä kokemusta rikkaampana. BIS-kehässä esiintyminen on aina yhtä jännittävää ja hienoa, tuli sieltä sijoitusta tai ei. 
Jaksaa jaksaa... enää hetki pönötystä ja sitten päästään kotimatkalle...

Kotiin päästiin sitten aikanaan, uhkaavasti kiristyneestä pakkasesta ja auton toimimattomasta webastosta huolimatta. Nyt leijutaan hetki pilvissä ja sulatellaan menestystä, sitten suunnitellaan uusia näytelmiä ja vastapainoksi keskitytään taas enemmän myös siihen metsästyskoiraksi kasvamisen kannalta "oleelliseen tekemiseen"...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

GottaGo Set Fire To The Rain - Rona

Ronalle on syntymässä ensimmäinen pentue heinäkuun alussa. Pentueen isää esittelin tuossa aiemmin, joten eiköhän se pentueen äitikin ansaitse oman esittelynsä. Rona on minun harmaa varjoni. Jos vain olemme samassa tilassa se kulkee mukanani kaikkialle. Se rakastaa kaikkea, mitä teemme yhdessä. Tätä koiraa on ollut ilo kouluttaa ja viedä eteenpäin; sillä on aina ollut mahtava kontakti ja fokus ohjaajaa kohden, se on ollut äärimmäisen motivoitunut oppimaan asioita ja siltä löytyy myös huikea kapasiteetti asioiden tekemiseen. Ehkä edellä mainituista seikoista johtuen voisi todeta, että Rona on yhden ihmisen koira, muita kohtaan se on weimarimaisen välinpitämätön, tietyissä tilanteissä jopa hieman epäluuloinen olematta kuitenkaan aggressiivinen. Siltä löytyy rotuun kuuluvaa terävyyttä ja vartiointiviettiä, joten meille on turha vieraiden kuvitella pääsevänsä ilman "alkumoitteita". Näyttelyissä ja kokeissa se on aina ollut avoin, help

Fenomena Team Lupus - GottaGo 2023 weimarinseisojapentueen isän esittely

Olen todella innoissani heinäkuun alussa 2023 syntyvästä pentueesta. Ronalle valitsemani uros on nuori, vasta metsästys- ja koeuransa alussa, mutta sillä on vaikuttava sukutaulu, hieno luonne, upea ulkomuoto, tästä uroksesta varmasti kuullaan vielä. Kiitos, että sain käyttää Lupoa, ja kiitos hienosta esittelystä! Thank you for letting me use Lupo, Ania & Agnieszka, kennel Fenomena Team! This is Lupo by Agnieszka Zielinska Fenomena Team LUPUS is a young, 2 yrs old male. His pedigree combines the best European working lines, with addition of US field trials lines on the back.  Lupus blood based in 75% on German weimaraners – his sire EYK von Hubertus comes from pure German lines. It’s a male with a balanced temper, gentle with people, very sharp on predators and working perfectly on wild boar. Eyk’s results during working and temperament tests are as follow: WG2 WF1, VJP 75, HZP 180, VGP 328/II., AH, Btr. Eyk von Hubertus Eyk von Hubertus Eyk von Hubertus

Pennut etsivät harrastavia koteja

Onko elämäsi tylsää, kaipaatko siihen vauhtia (satunnaisesti myös vaarallisia tilanteita)? Puuttuuko viereltäsi uskollinen kaveri, joka on valmis samoamaan kanssasi tutkimattomia polkuja?  Ratkaisu on yksinkertainen, hanki weimarinseisoja! Meillä on vielä pari weimarinseisojan pentua vailla omaa rakastavaa perhettä. Pennut etsivät aktiivista, liikkuvaa omistajaa, jolla mielellään on aiempaa koirakokemusta, johdonmukainen ja jämpti ote koiraan sekä halua vähintäänkin perustottelevaisuuden kouluttamiseen. Metsästysharrastus on erittäin suuri etu, sillä weimarinseisoja on parhaimmillaan päästessään toteuttamaan alkuperäistä käyttötarkoitustaan metsästyskoirana, mm. kanalintujen ja pienpetojen metsästyksessä, noutajana kyyhky- ja sorsajahdeissa tai haavakoiden jäljestämisessä. Myös muut koiraharrastukset (agility, toko, näyttelyt, vepe, rally, you name it!) luonnistuvat tältä sporttiselta, älykkäältä ja upean ulkomuodon omaavalta koirarodulta. Lue lisää pentueen